Aina yhtä vaikeaa.. Tekstin tuottaminen, saatika blogin herättäminen uudelleen eloon.
Eli aloitetaan. Blogin kirjoittelun aloitin jo 2012 vuonna, silloin tein vähän silloiseen elämäntaparemonttiin liittyvää bloggailua ja myös "päiväkirja"-tyylistä bloggailua. Hirveästi ei ole aiheet itsessään muuttuneet, vaikkakin paljon on vettä virrannut Kyrönjoessa ja myös oman elämäni joessa. Päätin tehdä niinkin kovan ratkaisun ja poistaa kaikki vanhat kirjoitteluni ja aloitta täysin puhtaalta pöydältä.
Jos nyt vähän jonkinlaista tietoa minusta itsestäni tähän alkuun:
Olen Juuso, muutaman päivän päästä 28-vuotias miehenalku Pohjanmaalta. Perheeseeni kuuluu 2.5-vuotias poikani Lucas, tuleva vaimoni Laura ja Tampereella asusteleva 6.5-vuotias tyttöni Wilma. Ammatiltani olen Mielenterveyshoitaja (eli siis monimutkaisemmin Lähihoitaja joka on suuntautunut mielenterveys- ja päihdepuolelle). Olen myös valmistunut Elektroniikka-asentajaksi vuonna 2009.
Olen koko elämäni poislukien viisi ensimmäistä vuotta ollut enemmän tai vähemmän ylipainoinen. Sain myös Ala-asteella oman osani pyöreästä ulkonäöstäni ja yläasteella homma vielä jatkui. Noh kuka vanhoja muistelee? En ole ikinä harrastanut juurikaan minkäänlaista liikuntaa, jos ei muutaman vuoden laskettelua lasketa ja olen aina ollut perso roskaruoalle. Yläasteella ensimmäistä kertaa vähän innostuin nostelemaan painoja salilla ja sielä tuli käyty todella epäsäännöllisen säännöllisesti joten vaikutusta ei juurikaan tässä kohtaa ollut. Täysi-ikä kun lähestyi niin kuvioon astui vielä kuningas alkoholi ja muut huonot elämäntavat jotka aiheuttivatkin sen jotta kun valmistuin keväällä 2009 ammattikoulusta painoin 168,4kg. Sain kaksi vuotta lykkäystä armeijan kutsunnoissa ja sainkin pudotettua painoani kun pääsin ISS hommiin yöpainepesijäksi niin melkein 50kg, lähinnä kun sai kiinni jonkinlaisesta rytmistä ja alkoholin kanssa läträäminen jäi lähes tyystin.
Seuraavissa kutsunnoissa painoin muistaakseni 115kg ja Vaasan läänin isot miehet oli sitä mieltä että antavat minulle C:n paperit painostani johtuen, yritin vielä päästä edes B:n papereilla armeijaan mutta eivät päästäneet joten sain loppuelämäkseni "kunnian" kantaa C:n papereita. Olin melkein vuoden Atrialla töissä leikkaamassa lihaa ja paino tuli alas paljonkin, puntarilla ei tullut käytyä silloin. Sitten sitä vain "jumahti" sohvalle ja tuli taas syötyä roskaruokaa ja muistan blogin aloittamisen aikoihin jotta painoni kiikkui 118kg nurkilla. Tässä kohtaa kiitos internetin tutustuin Pakkotoiston foorumeihin ja aloin lukea Mika nyyssölän blogia joka onkin ollut isoin motivaattori koko tämän reilu 6 vuoden matkan. Painon sain vähän alle 110kg karppaamalla ja luulin olevani elämäni "kunnossa". Tässä samalla siis luin itseni lähihoitajaksi aikuispuolella ja tein keikkahommaa koulun ohella , valmistuin 2013 Lokakuussa. No sitten tuli ero, alkoholi, biletys, paskat elämäntavat ja homma lähti niin sanotusti "alusta".
Uuden elämän pääsin aloittaman 2014 ja sitte sitä taas tapansa mukaan "jämähti" sohvalle, grilliruoat, kebabit yms. tuli mukaan ja salit jäi. Vuonna 2015 poikamme syntyi ja hyvin toisen raskauden aikana voi ottaa myös "muutaman" raskauskilon, ihan vain myötätunnosta, eikö? Poikamme ristiäisten aikoihin muistan käyneeni puntarilla ja tässä kohtaa oltiin taas 136kg, peilin eteen ja todeta että "Mitä vittua Juuso? Miksi teet tämän itsellesi? Taas."
Salihommat oli jotakuinkin hanskassa joten eikun salaattilinjalle ja karppaamaan, painoa lähtikin mukavasti ja oltiin taas 110kg korvissa kohtalaisen nopeasti. Jotenkin sitten taas kävi niinkuin monta monta kertaa aiemminkin ja oltiin grillijonossa, sali maistui puulta, ei ollut minkäänlaista motivaatiota kattoa mitä suuhunsa pistää saatika mennä sinne salille. Jatkoin kuitenkin erilaisten kehorakennus persoonien seurailuja Youtubessa, somessa, blogeissa, foorumeilla ja siellä törmäsinkin Matias Niemen videoihin, katsoin kaikki videot häneltä Youtubesta ja totesin että "Jumalauta, nyt nousee hattu päästä jos sellaista käyttäisin".
Kun viime vuonna alkuvuodesta sain tietooni jotta Matias aloittaa omat valmennukset, halusin ehdottomasti olla mukana. Olin aina nauranut kaikille valmennuksille, "ylihinnoiteltua humpuukia, osaanhan minäkin tiputtaa painoa, syöt vain vähemmän mitä kulutat". Noh olen aina kuitenkin ollut sellainen ihminen että jos jotain päätän niin se myös pitää ja Matiaksen kanssa laitettiin hommat rullaamaan, ennen valmennuksen aloitusta otin jo vähän varaslähtöä Maalis-huhtikuussa kun painoin 118,7kg. Matias oli todella miellyttävä persoona ja helposti lähestyttävä, hommat saatiin todella hyvin rullaamaan ja Kesäkuussa painoin parhaimmillaan 96,4kg. Valmennus loppui, sain loppukesän ja syksynkin pidettyä kohtalaisen hyvän rytmin. Marras- Joulukuussa sitten tuli vyöruusu selkään ja siihen päälle angiina ja poskiontelotulehdus. Lähes kk ilman salia ja sillä samalla tuli epäonnistunut olo niin syödään nyt siihen vitutukseen, sehän auttaa eikö? No.. Ei, ei todellakaan. Olin nähnyt älyttömän vaivan että pääsin alle 100kg, ja puntari heilui 106,7kg. Siitä olisi ollut helppo vaan antaa soittaa samalla vanhalla kaavalla, mutta ei. Olin päättänyt että en anna itseni mennä enää yli 100kg ja sielä oltiin, sen olen tässä oppinut että se puntari ei todellakaan ole ainoa mittari millä näitä asioita katsotaan mutta kun se peilikuvakaan ei ole todellakaan PELKKÄÄ LIHASTA 106,7kg niin fiilis oli aika maassa.
Sain taas kammettua itseni salille ja paino lähti hitaasti, mutta varmasti tulemaan alas. Sitten kuulin jotta Matias aloittaa ryhmävalmennuksen Kesäkuntoon 2018, halusin olla ehdottomasti mukana. Nyt mennään jälleen alle 100kg ja treenit maistuu. Häät siintävät Heinäkuussa ja sielä olisi tarkoitus olla elämäni kunnossa! :)
Tästä tuli nyt oikein romaani, mutta toivottavasti jaksoit lukea. Tarkoitus olisi kirjoitella tänne VÄHINTÄÄN viikottain, tai jos tulee jotain sellaista mitä tänne haluan jakaa niin kirjoittelen. Viikottainen "yhteenveto" nyt ainakin. Laitan vielä muutaman havainnollistavan kuvan joka antaa sisältöä ja havainnolistaa tekstiäni ehkä hieman lisää :)
Eli aloitetaan. Blogin kirjoittelun aloitin jo 2012 vuonna, silloin tein vähän silloiseen elämäntaparemonttiin liittyvää bloggailua ja myös "päiväkirja"-tyylistä bloggailua. Hirveästi ei ole aiheet itsessään muuttuneet, vaikkakin paljon on vettä virrannut Kyrönjoessa ja myös oman elämäni joessa. Päätin tehdä niinkin kovan ratkaisun ja poistaa kaikki vanhat kirjoitteluni ja aloitta täysin puhtaalta pöydältä.
Jos nyt vähän jonkinlaista tietoa minusta itsestäni tähän alkuun:
Olen Juuso, muutaman päivän päästä 28-vuotias miehenalku Pohjanmaalta. Perheeseeni kuuluu 2.5-vuotias poikani Lucas, tuleva vaimoni Laura ja Tampereella asusteleva 6.5-vuotias tyttöni Wilma. Ammatiltani olen Mielenterveyshoitaja (eli siis monimutkaisemmin Lähihoitaja joka on suuntautunut mielenterveys- ja päihdepuolelle). Olen myös valmistunut Elektroniikka-asentajaksi vuonna 2009.
Olen koko elämäni poislukien viisi ensimmäistä vuotta ollut enemmän tai vähemmän ylipainoinen. Sain myös Ala-asteella oman osani pyöreästä ulkonäöstäni ja yläasteella homma vielä jatkui. Noh kuka vanhoja muistelee? En ole ikinä harrastanut juurikaan minkäänlaista liikuntaa, jos ei muutaman vuoden laskettelua lasketa ja olen aina ollut perso roskaruoalle. Yläasteella ensimmäistä kertaa vähän innostuin nostelemaan painoja salilla ja sielä tuli käyty todella epäsäännöllisen säännöllisesti joten vaikutusta ei juurikaan tässä kohtaa ollut. Täysi-ikä kun lähestyi niin kuvioon astui vielä kuningas alkoholi ja muut huonot elämäntavat jotka aiheuttivatkin sen jotta kun valmistuin keväällä 2009 ammattikoulusta painoin 168,4kg. Sain kaksi vuotta lykkäystä armeijan kutsunnoissa ja sainkin pudotettua painoani kun pääsin ISS hommiin yöpainepesijäksi niin melkein 50kg, lähinnä kun sai kiinni jonkinlaisesta rytmistä ja alkoholin kanssa läträäminen jäi lähes tyystin.
Seuraavissa kutsunnoissa painoin muistaakseni 115kg ja Vaasan läänin isot miehet oli sitä mieltä että antavat minulle C:n paperit painostani johtuen, yritin vielä päästä edes B:n papereilla armeijaan mutta eivät päästäneet joten sain loppuelämäkseni "kunnian" kantaa C:n papereita. Olin melkein vuoden Atrialla töissä leikkaamassa lihaa ja paino tuli alas paljonkin, puntarilla ei tullut käytyä silloin. Sitten sitä vain "jumahti" sohvalle ja tuli taas syötyä roskaruokaa ja muistan blogin aloittamisen aikoihin jotta painoni kiikkui 118kg nurkilla. Tässä kohtaa kiitos internetin tutustuin Pakkotoiston foorumeihin ja aloin lukea Mika nyyssölän blogia joka onkin ollut isoin motivaattori koko tämän reilu 6 vuoden matkan. Painon sain vähän alle 110kg karppaamalla ja luulin olevani elämäni "kunnossa". Tässä samalla siis luin itseni lähihoitajaksi aikuispuolella ja tein keikkahommaa koulun ohella , valmistuin 2013 Lokakuussa. No sitten tuli ero, alkoholi, biletys, paskat elämäntavat ja homma lähti niin sanotusti "alusta".
Uuden elämän pääsin aloittaman 2014 ja sitte sitä taas tapansa mukaan "jämähti" sohvalle, grilliruoat, kebabit yms. tuli mukaan ja salit jäi. Vuonna 2015 poikamme syntyi ja hyvin toisen raskauden aikana voi ottaa myös "muutaman" raskauskilon, ihan vain myötätunnosta, eikö? Poikamme ristiäisten aikoihin muistan käyneeni puntarilla ja tässä kohtaa oltiin taas 136kg, peilin eteen ja todeta että "Mitä vittua Juuso? Miksi teet tämän itsellesi? Taas."
Salihommat oli jotakuinkin hanskassa joten eikun salaattilinjalle ja karppaamaan, painoa lähtikin mukavasti ja oltiin taas 110kg korvissa kohtalaisen nopeasti. Jotenkin sitten taas kävi niinkuin monta monta kertaa aiemminkin ja oltiin grillijonossa, sali maistui puulta, ei ollut minkäänlaista motivaatiota kattoa mitä suuhunsa pistää saatika mennä sinne salille. Jatkoin kuitenkin erilaisten kehorakennus persoonien seurailuja Youtubessa, somessa, blogeissa, foorumeilla ja siellä törmäsinkin Matias Niemen videoihin, katsoin kaikki videot häneltä Youtubesta ja totesin että "Jumalauta, nyt nousee hattu päästä jos sellaista käyttäisin".
Kun viime vuonna alkuvuodesta sain tietooni jotta Matias aloittaa omat valmennukset, halusin ehdottomasti olla mukana. Olin aina nauranut kaikille valmennuksille, "ylihinnoiteltua humpuukia, osaanhan minäkin tiputtaa painoa, syöt vain vähemmän mitä kulutat". Noh olen aina kuitenkin ollut sellainen ihminen että jos jotain päätän niin se myös pitää ja Matiaksen kanssa laitettiin hommat rullaamaan, ennen valmennuksen aloitusta otin jo vähän varaslähtöä Maalis-huhtikuussa kun painoin 118,7kg. Matias oli todella miellyttävä persoona ja helposti lähestyttävä, hommat saatiin todella hyvin rullaamaan ja Kesäkuussa painoin parhaimmillaan 96,4kg. Valmennus loppui, sain loppukesän ja syksynkin pidettyä kohtalaisen hyvän rytmin. Marras- Joulukuussa sitten tuli vyöruusu selkään ja siihen päälle angiina ja poskiontelotulehdus. Lähes kk ilman salia ja sillä samalla tuli epäonnistunut olo niin syödään nyt siihen vitutukseen, sehän auttaa eikö? No.. Ei, ei todellakaan. Olin nähnyt älyttömän vaivan että pääsin alle 100kg, ja puntari heilui 106,7kg. Siitä olisi ollut helppo vaan antaa soittaa samalla vanhalla kaavalla, mutta ei. Olin päättänyt että en anna itseni mennä enää yli 100kg ja sielä oltiin, sen olen tässä oppinut että se puntari ei todellakaan ole ainoa mittari millä näitä asioita katsotaan mutta kun se peilikuvakaan ei ole todellakaan PELKKÄÄ LIHASTA 106,7kg niin fiilis oli aika maassa.
Sain taas kammettua itseni salille ja paino lähti hitaasti, mutta varmasti tulemaan alas. Sitten kuulin jotta Matias aloittaa ryhmävalmennuksen Kesäkuntoon 2018, halusin olla ehdottomasti mukana. Nyt mennään jälleen alle 100kg ja treenit maistuu. Häät siintävät Heinäkuussa ja sielä olisi tarkoitus olla elämäni kunnossa! :)
Tästä tuli nyt oikein romaani, mutta toivottavasti jaksoit lukea. Tarkoitus olisi kirjoitella tänne VÄHINTÄÄN viikottain, tai jos tulee jotain sellaista mitä tänne haluan jakaa niin kirjoittelen. Viikottainen "yhteenveto" nyt ainakin. Laitan vielä muutaman havainnollistavan kuvan joka antaa sisältöä ja havainnolistaa tekstiäni ehkä hieman lisää :)
 |
| Niinkuin tekstissä kerroin, olen aina ollut iso. Tämä kuva taitaa olla vuodelta 2004 |
 |
| Tässä valmistujaiskuvani vuodelta 2009, painoa oli tuolloin +160kg |
 |
| Tässä kuva vuodelta 2010, minun 20-v synttäreiltäni. Alkoholi tehnyt tehtävänsä ja painoa vielä vähän enemmän kuin edellisessä |
 |
| Tässä kuva vuodelta 2011, olin ollut vuoden ISS töissä ja n. 6kk Atrialla, paino lähti todella nopeasti. Johtuen tietysti siitä kun nestettähän se suurimmaksi osaksi oli. Puntarilukemaa en tiedä tältä ajanjaksolta. |
 |
| Tämä kuva on 2013 kesältä, painoa tuli otettua sitten reippaasti takaisin. Tässä kohtaa oltiin n. 120kg paikkeilla |
 |
| Tässä vertailukuva minkä tein viime keväänä. Vasemmanpuoleinen kuva on siis 2017 Touko-kesäkuulta, painoa n. 105kg ja oikeanpuoleinen kuva on 2015 Espanjan reissulta, painoa tässä kuvassa n. 130kg |
 |
| Tämä kuva oli Matiaksen valmennuksen viimesiltä viikolta eli 2017 Kesäkuulta, painoa tässä kuvassa n.96kg |
Kommentit
Lähetä kommentti